(Kiitos jälleen ratapiirroksesta Awan Heidille :))

Jartsu oli tällä kertaa ottanut teemaksi takaakierrot ja -ohjaukset. Yhtään vauhtia hidastavia esteitä, kontakteja tai keppejä, ei radalla ollut...

Ekalla yrittämällä päästiin seiskalle asti: ennen kakkosta vekki, lähetys putkeen, kiireesti neloselle, kierrätys viitosen takaa ja lähetys putkeen. Seiskalla jäin seisomaan kummasti ohjaten koiraa ei-mihinkään... Uusiksi ja sitten menikin väli 5-6 jo pieleen. Painostin liikaa (turhaan valssattuani) ennen kuutosta vasemmalle, joten piccis pomppasi nelosen uudelleen. Piti siis viitosella vaan kiepauttaa ympäri, pysyä itse vasemmalla ja blokata nelonen pois näkyvistä ja lähettää putkeen. Sitten päästiin seiskalle, joka piti ohjata vaikka vasemmalla kädellä, haltuunotto, heitto yli ja taas lähetys ja takaaleikkaus putkeen. Joo, sitten yritin takaaohjausta eli jäin itse aidan 15 etupuolelle. No hyppäsihän mocca senkin sitten. Toinen yritys oli kiertää 15 takaa ja valssata ennen ysiä. Ei kerkiä... Kolmas yritys oli jällen 15 takaa, heitto vastakkaisella ysille, takaaleikkaus tai persjättö (?) kympille, kääntö vastaan (niin ettei livahda putkeen) vastakkaisella eli oikealla heitto 11. Sitten kääntö ja vasemmalla kierto 12 takaa ja oikealla lähetys putkeen. Sitten ei kannattanut itse liikkua kovin pitkälle, vaan napata 14 takaa valssilla tai persjätöllä koira mukaan, lähettää 15 ja putkeen, ja taas itse edetä valmiiksi 17 taakse vastaanottamaan ja siitä loppuun.

Eihän meidän rata todellakaan noin helposti mennyt, kyllä oli taas monta mutkaa ja putkea matkassa Silmänisku. Suurimpana ongelmana taas oli perinteen mukaan mun oma sössiminen, juoksen väärään suuntaan tai esteitä päin, ohjaan väärälle esteelle tai vaihtoehtoisesti en ollenkaan. Pitäisi juosta rata läpi huolellisemmin tutustuessa, niin että tietää minne ollaan seuraavaksi etenemässä. Ja mun pitää aina saada perusteltua itselleni, miksi joku juttu kannattaa tehdä tietyllä tavalla, muuten ei mene jakeluun. Kun tehtiin koko homma "sit nollarata"-ajatuksella, me oltais kai saatu muutama HYL Nolostunut. Kivaa oli kuitenkin, harjoiteltiin ihan lopuksi sitä takaaohjausta. Meni lelun kanssa hienosti, ei pompannut kiinni vaan eteni ihan pyydetyllä tavalla yli, ohi ja yli. Mocca on ylivetohieno Nauru!

Ps. Harjoiteltavaa kaiken muun muassa: takaaohjaus (käsi ylhäällä työntää koiraa kauemmaksi). Viikonloppuna päästään Timo Rannikon oppiin. Tosi mielenkiintoista!