Taas on menty eikä meinattu.

20. elokuuta pääsimme nauttimaan maailman parhaan bändin uskomattomasta musiikillisesta ja visuaalisesta tykityksestä:

Beautiful Day

Miss Sarajevo

Mysterious Ways

jne. jne. jne. Tätä bändiä voisi mennä katsomaan vaikka useamminkin. Neljäs kerta, tosin edellisestä kerrasta jo 13 vuotta. Toivottavasti seuraavaan ei mene yhtä kauan.

Ihan mieletön ilta, kiitos kaikille mukanaolleille ystäville ! Ja kiitos Elinalle, joka järjesti meille upean huoneen hotelli Tornista .

Uukakkosen jälkeen tiistaina Mocca käväisi Riinan luona tsekkauksella, kaikki hyvin .

Torstaitreeneissä teimme Allan Mattsonin 2-luokan suoraviivaista rataa, josta jäi ihan mukava fiilis viikonlopun kisoja varten.

Seuraavana lauantaina oli perinteisten rapujuhlien vuoro. Aamupäivän olin kisoissa töissä ja iltapäivällä aloitimme juhlinnan. Meillä oli yhteensä 7 aikuista ja 5 lasta. Hyvin mahduttiin, sopu sijaa antaa . Koirat käyttäytyivät asiallisesti ja rauhallisesti, ihan kuin kaikki muutkin paikalla olleet . Lasten mentyä nukkumaan piti tietenkin vähän kisata, tällä kertaa karaoken parissa. Voittaja taisi kuitenkin jäädä hämärän peittoon. Meikäläinen kävi nukkumaan kahden maissa, sillä seuraavana päivänä oli omat agikisat ja kaksi Allan Mattsonin rataa.

Allan olikin sitten hiukan muuttanut taktiikka ja radat olivat ihan jotain muuta kuin torstainen. Jo ykkösluokkien radoilla esimerkiksi kepeilleviennit olivat aika haastavat . Omilla radoilla onnistumisia tuli kepeilleviennistä (joka oli tosi hankala, ansaesteiden ympäröimä ja jotka sössin kuitenkin ennen loppua kiirehtimällä liikaa), kontakteilta ja ehkäpä joistakin ohjausvalinnoistakin, joilla sain Moccan käännettyä ihan mukavasti. Molemmat radat hyllytettiin samalla tavalla, m hyppäsi esteen takaisin. Agiradalla huono ohjaus renkaalla sai Moccan kääntymään takaisin. Oli muuten tosi kumma yhdistelmä se tiukka, ei kovin turvallinen, käännös renkaalta putkeen. Hyppyradalla jäin tököttämään paikoilleni, kun piti tehdä jaakotusta, tähän saakka nolla ja siitä sitten HYL. Muuten hyvät radat mun suorituksena, vaikka itse sanonkin. Pienestä kii...

Seuraava viikonloppu menikin Kaarinassa huippukouluttajan käsittelyssä. Taas tuli tuutin täydeltä oppia ja muistiinpanot on kyllä kattavat, mutta en jaksa tänne kirjoitella. Mocca oli tapansa mukaan uskomattoman ihana, jaksaa jaksaa jaksaa eikä yhdessätekemisen motivaatio lopu millään. Onni, että näin tumpelolla ohjaajalla on koira, joka ei hyydy . Ja vaikka ohjaajan vire ei parhaimmillaan olekaan, voi koiraan luottaa siinä suhteessa. Kiitos kaikille vanhoille ja uusille tuttaville ja kavereille ja tietty Tarulle järjestelyistä ja kortteerista .

Maanantaina Janitan viikonlopun jälkeen käväisimme raastamassa ranteita ränkkäreissä Monan tuomaroimalla radalla. Ei onnistunut sitten mikään eikä siitä sen enempää.

Torstaiharjoituksissa tehtiin ratatreeniä ilman kauheita probleemeja.

Viime viikonloppuna sitten jälleen treenattiin, tällä kertaa toisen pätevän kouluttajan silmien alle. Timon lauantain rata:

Ratapiirros (c) Timo Rannikko

jossa pääsimme vuorollamme esteelle 23 saakka. Aika moneen kertaa hinkkasimme alkua, joka onnistui parhaiten niin, että tein kolmoselle pakkovalssin ja twistin (jos taas menee termit oikein...), neloselle takaakierron vasemmalta ja twistin sekä viitoselle takaaleikkauksen. Kasilla ponnistuspaikan merkkaus aidan toiselta puolelta, valssi, pieni työntö ysille ja sylkkäri kympille. Kepeille EI saa ängetä, jos koiran ne kerran pitää itse hakea. 12 takaaleikkaus, 13 samoin niin että kääntyy myös putkeen. 15 pakkovalssi, 16 takaaleikkaus, 17 tiukka kääntö ja 19 taakse valmiiksi, 20 valssi, twistillä pituudelle ja käännös sokkarilla (tämä oli yhteensä FLIP ), vekki muurille ja putkeen. Sunnuntain rata oli vähän iisimpi, harjoittelin jälleen oman vauhdin säätelyä esim. niin, että koira ei päästele putkeen ja putkesta täysillä, vaan ymmärtää jarruttaa, kun mäkin hidastan. Ja osasihan tuo. Lisäksi teimme päällejuoksuja ja sylkkäreitä muun muassa. Kivaa oli!

Maanantaina treenasimme vielä Kimin opastuksella. Rata oli vauhdikas ja paria käännöstä saimme hinkata kunnolla. Hauskat harjoitukset jälleen .

Tänään torstaitreenit sujuivat järkyttävässä kaatosateessa. Mocca ei erityisemmin nauttinut istumisesta lätäkössä. Muuten ihan normimenoa. Jälleen paria käännöstä viilattiin.

Ensi viikonloppu on siitä harvinaista herkkua, että agilitya ei ole ohjelmassa . Jari on reissussa ja Veetilläkin säbäturnausta. Juuri nyt on Hämeenlinnassa meneillään IPO-koirien MM-kisat. Voihan olla, että tie (tai fillari) vie Kaurialaan vähän toisenlaista koiratouhua ihmettelemään...

Jaa että mitäs Mona on tehnyt? Mona kulkee mukana treeneissä alku- ja loppuverryttelytsempparina. Monan kanssa on myös "harjoiteltu" koiratanssista tuttuja kuvioita samalla, kun piccarainen makaa paikallaan . Mona nauttii kovasti pienistä treeneistään ja saamastaan huomiosta. Veeti pyytää rouvan aamuisin sänkyynsä ja se onkin paras paikka myös päivän aikana. Ei siis Hästens vaan Hundens, tuumaa Mona .