Tiistaina saavuimme kotimaan kamaralle ja pääsimme kotiin asti. Auton löytyminen kentän parkkitalosta tuotti hiukan päänvaivaa. Miten sitä aina "painaa mieleensä" minne se auto siellä parkkitalossa jää ja aina sitä saa kuitenkin etsiä?

NY:n retki sujui hienosti. Kaupunki oli turvallinen, samoin asuntomme seutu, vaikka olimmekin Harlemin pohjoislaidalla Hamilton Heightsissa. Kämppä oli hauska, vähän Sinkkuelämää-tyyliin jyrkät raput kadulta ylös. Kolmas kerros, kolme makuuhuonetta, joista kaikista pääsi rappukäytävään sekä keittiö-olohuone ja kylppäri. Talom omisti mukava vanhempi naishenkilö Carolyn, joka asui itse ekassa kerroksessa. Kaupungilla käppäilimme kilometritolkulla. Näimme lähestulkoon kaikki pakolliset nähtävyydet, NHL-matsin (ei tosiaan mitään erityistä!), Shrek-musikaalin Broadwaylla (se OLI hieno!), eri kaupunginosia, koooorkeita taloja, tyylikkäitä ja ei-niin-tyylikkäitä ihmisiä, ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja tavarataloja, yliopistoalueella suomen opiskelijan, hauskoja bändejä ja katuhiphoppareita, Keskuspuiston ja kätevän metron... Kiitos taas matkaseuralle eli Huujärville sekä señoritojen palvelusväelle eli Kaisille ja Elinalle . Oli kyllä mukavaa tulla kotiin, tyttöjä olikin jo ikävä... Hyvin olivat rouvat pärjänneet maailmalla!

Tiistaina kävi Sari hieromassa Moccan. Sen verran on piukkaa lavoissa, että muutama kerta hierotaan tiuhemmin. Toivotaan, ettei pääse pahenemaan.

Tänään torstaina olimme agitreeneissä. Ensin apukoutsiroolissa ja sitten itse harjoittelemassa. Santtu väänsi lyhyehkön radan, johon tutustuttiin perusteellisesti. Suhteet eivät ole piirroksessa varmaankaan ihan kohdallaan.

Meille oikeita ohjausratkaisuja olivat pakkovalssin tapainen kakkoselle, lähetys kepeille ja nenästäveto lopussa, kunnon kutsu Moccan ollessa putkessa 11. Vauhtia oli taas riittävästi . Haltuunottoja täytyy treenata lelun kanssa. Kepeille meni aika hienosti mun ekan kerran sössimisen jälkeen. Kivaa oli taas.

Kisat päätin jättää ainakin vähäksi aikaa tauolle, sen verran on kaahotusta meidän meno. Ehkä ihan loppuvuodesta tai sitten ensi vuoden puolella...

Sunnuntaina ajellaan Pian kanssa Spanieliliiton pääerikoisnäyttelyyn Hyvinkäälle kannustamaan tuttuja ja haistelemaan perromaailman uusia tuulia .